HVO-dieselin mikrobikestävyys – voiko HVO:ssa esiintyä mikrobikasvua?

HVO-dieseliä pidetään yleisesti fossiilista dieseliä paremmin mikrobikasvua kestävänä polttoaineena. Mutta tarkoittaako tämä, ettei HVO:ta käyttävässä polttoainejärjestelmässä tarvitse enää huolehtia mikrobeista?

Ei. HVO voi pienentää mikrobiologisen kasvun riskiä, mutta se ei tee polttoainejärjestelmästä immuunia mikrobiongelmille.

Erityisesti pitkäaikaisessa varastoinnissa huomio kannattaa kohdistaa yksittäisen polttoainelaadun lisäksi koko varastointijärjestelmään. Vesi, kosteus, säiliön pohjalle kertynyt sedimentti sekä aikaisempien polttoaineiden jäämät voivat muodostaa olosuhteet, joissa bakteerit, hiivat ja homeet pystyvät lisääntymään.

Miksi HVO kestää mikrobikasvua hyvin?

HVO eli hydrotreated vegetable oil on parafiininen uusiutuva dieselpolttoaine, joka eroaa kemialliselta koostumukseltaan perinteisestä biodieselistä eli FAME-polttoaineesta.

HVO ei ole sama asia kuin FAME.

Tämä ero on tärkeä myös polttoaineen varastoinnin ja mikrobiologisen riskin kannalta. HVO:n ominaisuudet tekevät siitä lähtökohtaisesti hyvin varastointiin soveltuvan polttoaineen.

Hyvä mikrobikestävyys ei kuitenkaan tarkoita, että koko polttoainejärjestelmä olisi mikrobiologisesti riskitön.

Vesi on yksi tärkeimmistä mikrobikasvun mahdollistajista

Polttoaineessa olevat mikrobit tarvitsevat kasvaakseen sopivat olosuhteet. Käytännössä yksi tärkeimmistä riskitekijöistä on vesi.

Vettä voi päätyä polttoainesäiliöön esimerkiksi kondensaation, lämpötilavaihteluiden, täyttöjen tai muun järjestelmään päätyvän kosteuden seurauksena.

Vesi painuu polttoainetta raskaampana säiliön pohjalle. Tällöin säiliöön voi muodostua polttoaineen ja veden rajapinta, joka on mikrobiologisen kasvun kannalta erityisen merkityksellinen alue.

Tästä syystä pelkkä säiliön yläosasta otettu kirkas polttoainenäyte ei välttämättä kerro koko järjestelmän tilannetta.

Polttoaine voi näyttää hyvältä samalla, kun säiliön pohjalla kehittyy ongelma.

Siirtyminen HVO:hon ei automaattisesti puhdista vanhaa järjestelmää

Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun olemassa olevassa säiliössä siirrytään fossiilisesta dieselistä HVO:n käyttöön.

Säiliön pohjalla voi jo ennestään olla vettä, sedimenttiä, korroosiotuotteita, biofilmiä tai aikaisempien polttoaineiden jäämiä. Myös putkistot, suodattimet ja päiväsäiliöt ovat osa samaa kokonaisuutta.

Uusi ja laadukas HVO ei poista näitä epäpuhtauksia.

Siksi polttoainelaadun vaihtamisen yhteydessä on perusteltua arvioida myös järjestelmän lähtötilanne, erityisesti jos polttoainetta varastoidaan pitkiä aikoja.

Pitkäaikainen varastointi vaatii erilaista ajattelua

Varavoimajärjestelmissä polttoaineen käyttö poikkeaa esimerkiksi tieliikenteestä merkittävästi.

Polttoaine voi olla samassa säiliössä kuukausia tai jopa vuosia. Uutta polttoainetta saatetaan lisätä vanhan päälle, jolloin osa säiliön sisällöstä voi olla huomattavasti muuta polttoainetta vanhempaa.

Samanaikaisesti järjestelmän on pystyttävä toimimaan luotettavasti juuri silloin, kun sitä tarvitaan.

Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi:

• Sairaaloiden ja muiden kriittisten kiinteistöjen varavoimajärjestelmät

• Datakeskukset

• Teollisuuslaitokset

• Telekommunikaation varavoima

• Puolustus- ja turvallisuuskriittiset kohteet

• Alukset ja muut merelliset käyttökohteet.

Näissä järjestelmissä kysymys ei ole vain siitä, säilyykö HVO hyvänä, vaan siitä, säilyykö koko polttoainejärjestelmä toimintavarmana.

Miten HVO:n mikrobiologista riskiä voidaan hallita?

Pitkäaikaisesti varastoitavan HVO:n laadunhallinnassa kannattaa tarkastella polttoaineen lisäksi myös säiliötä ja koko polttoainejärjestelmää.

Keskeisiä asioita ovat veden ja kosteuden seuranta, säiliön pohjan kunnon tarkastelu, edustava näytteenotto sekä polttoaineen mikrobiologisen ja fysikaalisen laadun seuranta.

Jos järjestelmässä havaitaan muutoksia, voidaan niiden perusteella arvioida tarvittavat toimenpiteet.

Tavoitteena ei pitäisi olla odottaa ensimmäistä tukkeutunutta suodatinta tai varavoimakoneen käyntihäiriötä.

Polttoaineen laadunhallinta on tehokkainta silloin, kun muutokset havaitaan ennen kuin niistä muodostuu käyttövarmuusongelma.

HVO on hyvä varastoitava polttoaine – mutta järjestelmä ratkaisee

HVO:n hyvä mikrobikestävyys on merkittävä etu pitkäaikaisessa polttoaineen varastoinnissa. Silti myös HVO-järjestelmässä kannattaa hallita vettä, seurata säiliön pohjan olosuhteita ja varmistaa polttoaineen kunto säännöllisesti.

Yksinkertaistettuna:

HVO voi pienentää mikrobikasvun todennäköisyyttä, mutta se ei poista veden, säiliön tai muun polttoainejärjestelmän aiheuttamaa riskiä.

Merinan DefenPro®-järjestelmässä polttoaineen käyttövarmuutta tarkastellaan juuri tästä näkökulmasta: yksittäisen analyysin sijasta seurataan polttoaineen, säiliön ja koko varastointijärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta.

Jos organisaatiosi käyttää HVO:ta tai dieseliä pitkäaikaisessa varastoinnissa, voimme kartoittaa järjestelmän nykytilanteen ja arvioida siihen soveltuvan laadunvalvonnan ja ennaltaehkäisevän seurannan.

Usein kysyttyä HVO:sta

Voiko HVO:ssa kasvaa mikrobeja?
Kyllä. HVO kestää lähtökohtaisesti hyvin mikrobikasvua, mutta vettä ja sopivat kasvuolosuhteet sisältävässä polttoainejärjestelmässä mikrobiologista kasvua voi silti esiintyä.

Onko HVO sama asia kuin biodiesel?
Ei. HVO on vetykäsitelty parafiininen uusiutuva dieselpolttoaine, kun taas perinteisellä biodieselillä tarkoitetaan yleensä FAME-polttoainetta. Niiden kemialliset ominaisuudet ja varastointikäyttäytyminen eroavat toisistaan.

Poistaako HVO dieselbakteerin vanhasta säiliöstä?
Ei. HVO:hon siirtyminen ei itsessään poista säiliössä jo olevaa vettä, sedimenttiä, biofilmiä tai mikrobikontaminaatiota.

Sopiiko HVO pitkäaikaiseen varastointiin?
HVO:n ominaisuudet tekevät siitä lähtökohtaisesti hyvin pitkäaikaiseen varastointiin soveltuvan dieselpolttoaineen. Myös HVO:n kohdalla säiliön olosuhteita ja polttoaineen laatua kannattaa kuitenkin seurata.